Pahoittelen, päivitys tulee pari päivää myöhässä. Pennut täyttivät kuusi viikkoa sunnuntaina ja itsellä nousi kuume. Sekä minä että Oona-mamma ollaan oltu väsyneitä, mammakin lepäilee sängyllä tämän tästä.

Viime viikkoon mahtui taas paljon tapahtumia. Merkittävimpänä tietenkin se, että kävimme eläinlääkärintarkastuksessa perjantaina ja pentue onkin nyt sitten rekisteröity ja näkyy jo jalostusnetissä, paperit tulee kenties jo tänään postissa. Alunperin meidän piti mennä tarkastukseen vasta eilen tiistaina, mutta viikko sitten torstaina Pellervoinen (joka on saanut kutsumanimeksi Pele) satutti jalkansa ja linkkasi sitä vielä perjantaina, pakkasin revohkan ja Iina-mummon autoon ja lähdimme tarkastukselle. Pelen jalasta otettiin useampi röntgenkuva, mutta ei siitä mitään löytynyt ja arvioksi jäikin sitten vääntynyt kynsi ja pennun tapa muistaa kipua useita päiviä. Linkkaaminen on sittemmin jäänytkin eli diagnoosi lienee oikea.

Pennut olivat siis viiden viikon ja viiden päivän ikäiset tarkastuksessa. Oikein mallikkaasti käyttäytyivät. Kukaan ei edes itkenyt, kun sirut laitettiin nahan alle, vaikka minusta se neula on ihan kamalan iso ja "naksahtaa" ilkeästi ihon läpi. Tyttöjen tarkastuksessa ei löytynyt mitään mainittavaa. Elli on kyllä huomioita herättävän hyväntuulinen, häntä vispasi koko tutkimuksen ajan. Pojilla ei sitten pallit oikein lyötyneet, Ilmarisella ja Väinämöisellä toinen varmuudella, kolmella muulla ei tuntunut vielä ollenkaan. Siitä en ole niin huolissaan, uskon, että ne sieltä ajan kanssa laskevat. Lemminkäisen kanssa oli sitten enemmän huomautettavaa. Pojalla on yläpurenta. Tässä vaiheessa alakulmurit ovat asettuneet hyvin ja pentu saa suunsa kiinni eli ei sinänsä mitään hälyttävää vielä. Pennun oli joka tapauksessa tarkoitus lähteä vasta syyskuun puolivälin jälkeen uuteen kotiin, joten varasin hammaslääkäriajan 17.9. ja siinä tarkistetaan sen hetken tilanne. Pentu on edelleen varattuna Rovaniemelle, mutta katsellaan tilannetta sitten syyskuussa. Nimettiin poika "Vartti-Martiksi" tässä väliaikana. Kerta kaikkiaan ihana tapaus se on. Mahtavan iloinen ja seurallinen luonne, tykkää ihan hurjana liikkua ja juoksennella, ei niinkään painipoikia. Syö tosi hyvin, puree puruluita jne eli vika ei tosiaan näytä vaikuttavan pojan kehittymistä. Vartti-Martti on ollut syntymästä alkaen selvästi pienikokoisin ja on edelleen, rakenteelta kapeanmallinen, mutta ei missään nimessä heiveröinen. Hirmu tasapainoinen kokonaisuus.

Pentujen viime viikkoon mahtui ulkoiluyritys lähimetsään. No, sinne asti pikkuiset eivät suostuneet lähtemään, ihan etuoven edustan asvaltti riitti heille tutkittavaksi. Äiti ja mummo tykkäävät leikittää pikkuisia yhdessä, isomummohan ei noista pentusista välitä ensinkään.

Menneellä viikolla löytyi myös innostusta puruluiden ja siankorvasiivujen suhteen ja niitä on pureskeltu lähes päivittäin. Nämä pennut rakastavat tonnikalaa, mikään aiempi pentue ei ole erityisemmin kalanmakuun mieltynyt. Lisäksi on käynyt monenikäistä vierasta, siitä pennut ovat olleet todella innoissaan. Tänään tulee vielä viimeiset ihastelijat ja viikonloppuna tyttöjen vakiolapsenvahdit, mutta sitten alamme valmiastautua luovutuskuvioihin.

Nyt on edessä kasvattajan raskain viikko. Pennut pysyvät hereillä aika pitkiä aikoja ja tarvitsevat kokemuksia. Aamut on hirveitä, kun kaikilla on nälkä ja virtaa ja pentuhuone pitäisi siivota. No, ensi viikolla alkaa hiljetä, kun 2.9. mennessä lähtee jo neljä pentua maailmalle. Sen verran rankkaa tämä aina on, että seuraava pentue on aikaisintaan vuonna 2022.

Mutta onneksi on äiti ja mummo. Pentujen omat puuhatädit!