Kevään pentuprojektissa on edetty reilusti yli puolen välin, itse asiassa raskauden viimeinen kolmannes on käynnistynyt. Tämä on pienokaisten kasvun aikaa ja sen huomaa Iinan ruokahalusta. Olemme aloittaneet penturuuan antamisen ja näinä päivinä siirrytään kolmeen ruokintaan päivässä. Ruoka maistuu hyvin ja kyllä se näyttää "siirtyvän" ihan oikeaan paikkaan. Ihmettelen, jos toukokuussa ei ole hauvavauvoja!

Olemme jatkaneet ulkoilua entiseen malliin ja halukkaasti Iina vielä liikkuu. Itse asiassa kävimme tänään tutustumassa uuteen ulkoilumaastoon ja koko kolmikko vaikutti innostuneelta eikä se kaksijalkaisistakaan ollenkaan pahalta vaikuttanut. Meillä oli kolme uutta koirakaveria mukana, yksi niistä cockerspanieli. Jos en lapinkoirille olisi sydäntäni menettänyt, luultavasti elämääni ilahduttaisi cockerikolmikko. Tai kuka tietää, maailmassa on monta ihanaa koirarotua.

Unnalla on taas menossa kesäksi rantakuntoon vaihe. Eipä silti, hän on varsin rantakuntoinen jo nyt. Tai sitten hän paastoaa Pääsiäisen kunniaksi, mutta ruokakuppi tahtoo tämän tästä jäädä koskemattomaksi. Unnaa ei vaivaa mikään, hän on vain erittäin valikoiva ruuan suhteen. Annille sen sijaan kelpaa osapuilleen kaikki. Anni ja Unna ovat muutoinkin perin erilaisia yksilöitä, joten tässä voi sanoa, että on omena pudonnut kauas puusta.

Saa nähdä, millainen neljännen polven Oona-tyttösestä kasvaa. Jos nyt tulee narttupentuja. Kolmen viikon päästä se lienee jos selvinnyt.